Espanja, elokuu 2025

Julkaistu 6. tammikuuta 2026 klo 18.14

Läksimme Espanjan aurinkorannikolle Juha Vuorisen ja Henry Aflecktin kirjojen innoittamana katsomaan millaista elämää siellä vietetään. Järjetöntä kuumuutta, Fuengirolan yöt, ökyrikkaat Marbellassa, Ronda ja Gibraltar viidessä päivässä.

Norwegian tarjoili lentoja Helsingistä Malagaan hyvin edullisesti. Sain lennot hintaan 142€ sis menopaluu.  Kaveri maksoi parikymppiä per suunta enemmän isommasta käsimatkatavarasta ja siitä että sai mennä ensimmäisenä koneeseen, minä sitten muitten köyhien mukana myöhemmin ja kuitenkin vierekkäin istumaan. 

Päivä 1   Lauantai klo 13.33  Oak barrelin kautta taas koneeseen viideksi tunniksi. 

päivä 1 klo 18.45 Lento laskeutui tunti sitten, otimme taksin kentältä Fuengirolaan missä oli tämä airbnb majoitus mikä ei todellakaan ollut halvimmasta päästä. Taisi olla yli 200 per yö mutta kahteen pekkaan suhteessa edullinen. 

Ennen reissua kun suunniteltiin matkaa niin mietittiin vaihtoehtoja millä pääsisi kentältä hotellille edullisesti, jopa polkupyörän vuokraaminen kävi mielessä mutta yli 35 kun on lämmintä niin ei tee mieli olla edes linja autossa niin ilmastoitu taksi oli ainut. oman auton vuokraaminen ois ollu yksi vaihtoehto mutta päätettiin että otetaan se sitten loppuviikosta ja ajetaan sillä sitten kentälle. 

Illalla vielä kävelyä ja ravintoloita ympäristössä. 

Päivä 2 sunnuntai klo 7.00 

Aamu valkeaa, koko kaupunki nukkuu.  

KLO 14 vieläkin kuumempi, mutta päivä valuu hukkaan ja pakko lähtee liikkeelle kun on nälkä ja jetis kebabbi on parin kilsan päässä.  Siispä rantakatua "ylöspäin"  Todella vähän ihmisiä yöhön verrattuna. 

klo 14.51 Karvanaama päässyt vihdoin perille.  Ensimmäistä kertaa tälläreissulla kuulee suomea myyjiltä. 

klo 19.10  Syöty, juotu ja kävelty. Iltahan meni näissä merkeissä rattoisasti. 

Päivä 3.  klo 16.00 lepopäivä, ulos ei oikeen päivisin ole asiaa, noh lähistöllä oli kylpylä missä oli muutama allas ja pari saunaa ni tämä päivä hyvä siihen. 

Tavallinen suomisauna harvialla ja sitten oli jonkinlainen höyrysauna missä oli niin kuuma ettei voinut hengittää, ei päässyt edes istumaan asti kun piti lähteä pois, järjetöntä. 

Päivä 4 tiistai.  Viimein saimme vuokrattua auton ja lähdettiin kierrokselle ajatuksena ajaa Marbellaan ja sieltä Rondaan ja takaisin Fuengirolaan.  Kuten näkyy, lämpöä yli 30 mutta mikäs on olla ilmastoidussa autossa. Tämä on joku citroenin serkku DS

Marbellaan ja Puerto Banukseen. 

Banuksesta löyty hienoja veneitä ja vieläkin hienompia ja kalliita autoja.  Kameran kansa piti olla tarkkana kun eivät tykkää että valokuvataan niin siksi niukasti kuvia.  Onneksi suunniteltiin vain pika visitti kun rantakatua käveli ja katseli ravintoloiden hintoja niin oli sen mukaiset että ei siellä köyhäpoika pitkään istu. 

Löydettin yksi köyhien paikka nimittäin mäkkäri niin siellä kärsi syödä. Matka jatkuu kohti sisämaata ja vuoriston yli matkamme käy.

Vuorella törmäsimme tämmöiseen, mikä lie.  Komeat maisemat ainakin. 

Vihdoin Rondassa, ehkä kolme tuntia serpentiinitietä.  Tämä on ilmeisesti pääkatu joka oli peitetty kankailla kuumuutta vastaan, fiksu idea.  Jotain suomalaisille tuttua näkyi, intersport!

Rondan päänähtävyys on tämä rotko jonka laidalle kaupunki on rakennettu. Oli muuten syvä rotko, kuvassa ei pohja näy lähelläkään.

Sillalta otettu kuva. On huikeat maisemat. Pari kilometriä kävelyä Rondassa riitti tuossa kuumuudessa ja autoon teki mieli jo takaisin jäähtymään.  Takaisin ajoimme toista kautta joka oli paljon iisimpi ajaa.  

Perillä Fugessa iltasella. Aikaisin nukkumaan ja aamulla kohti Gipraltaria. 

Päivä 5 Keskiviikko

Jälleen aamusella etelän suuntaan samaa tietä mutta päätettiin mennä nopeampaa mutta maksullista moottoritietä pitkin. Matkalla oli tietulleja mutta ne oli helppo maksaa ihan vain kortilla.  

 

Gibraltar on Britannian hallintoaluetta joten siinä on raja kaikkine passintarkastuksineen.  Jonotettiin ehkä tunnin verran että päästiin rajasta yli ja seurattiin kylttejä europapoint kun se vain kuulosti hyvältä.  Yllä olevassa kuvassa ollaan jo aika lähellä. 

Hämärästi siintää Marokko vastarannalla. 

videokuvaa

https://youtube.com/shorts/9HKrLk385pg?feature=share

Europapointillta ajoimme keskustaan päin ja aikomuksena käydä giraltarin vuorella. Luimme että sinne menee gondoli hissi joten jätettiin auto parkkiiin ja käveltiin hisseille, joka oli suljettu kovan tuulen takia.  Odotimme noin tunnin verran ja sitten luovutettiin kun oli nälkäkin ja ehdotin että menisimme etsimään ruokapaikkaa. 

Löytyi läheltä heti hyvä mutta hidas paikka. 

 

Kuva otettu googlen mapsista. Kun nälissään ei jaksanut edes kuvia ottaa. Ensimmäiset puolituntia odotettiin niitä vesipulloja jotka meni jo tyhjäksi siinä odotellessa ruokaa. Puoli tuntia myöhemmin tuli pitsat jotka olivat sitten todella mehukkaat ja hyvät.  

 

Siinä syödessä katseltiin että mitäs nyt seuraavaksi. Itse olin jo valmis lähtemään takaisin fuengirolaan mutta kaveri katsoi että sinne vuorelle pääsee opastetulla taksilla rajalta. No okei, osta liput sinne. Syötyä lähdimme rajaa kohti etsimään parkkipaikkaa, mitä ei sitten löytynytkään joten oli ajettava espanjan puolelle, josta löytyi parkkitalo. 

 

Noniin ajattelin että onneksi käytiin tässä välissä syömässä hyvin että jaksaa taas tällä kertaa kävellä sen saman rajan yli passien kanssa Gibraltarin puolelle!  

Luojan kiitos se taksitoimisto oli siinä tullissa jo ja heti oven ulkopuolelta lähti minibussi vuorelle. 

Nyt mietin että miksi tätä ei tajuttu aikaisemmin.  Pääsee ilmastoidulla autolla katsomaan kaikki vuoren nähtävyydet mitä siellä olikin useampia. Herakleen pylväät, tippukiviluola, apinat, näköalatasanne ja maailmansodan aikaiset tunnelit. 

Kuvassa tuon kierroksen mainos. Ihan hyvä ettei lähdetty kävelemään tuonne vuorelle omatoimisesti. 

Eka pysäkki, herakleen pylväät. Maisemat on jo hyvät. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herakleen_pylv%C3%A4%C3%A4t

tippukiviluola seuraavana.

Kameran kuvan laatu on surkea mutta hieno oli. Jossain kohtaa oli laatta missä luki jotain että Englannin kuningatar Elisabet 2 on vieraillut täällä. 

Luolan ulostulolla oli ensimmäiset apinat meidän jälkeen. 

Matka jatkuu yhä vain korkeammalle.

Nyt olemme niin sanotusti huipulla. Kuski päästeli tottuneesti kapeita vanhoja tykkipolkuja huipulle.  Välillä apina tuli autoon sisälle ikkunasta ja kuski sitä syötti. 

Kuin kaksi marjaa.  Videon pätkää youtubessa 

https://youtu.be/jys0EZzpUKI

 

Tästä kohtaa lähdettiinkin jo alaspäin jossa oli vielä viimeinen pysäkki 2 maailman sodan aikaiset tunnelit. 

 

Yhdestä tykin ampuma aukosta otettu kuva lentokentälle päin. Tuolla muuten näkyy se kiitorata minkä yli on joskus pitänyt mennä tullakseen gibraltarille mutta me ei kyllä tuon yli tultu. 

Näitä vahanukkeja oli siellä enemmän ja vähemmän havainnollistamassa sen aikaisia oloja. Tässä tehdään uutta tunnelia. Niitä tunneleita on tuon vuoren sisässä muistaakseni yli 2km. Osa ensimmäisen maailman sodan ajalta. 

Kerrassaan huikea reissu. Olisi harmittanut ja olisi jäänyt menemättä vuorelle.  Tältä reissulta olisi vielä halutessaan saanut jäädä kaupungille ihmettelemään mutta kyllä meidän tie oli takaisin sinne mistä lähdettiin, Rajalle ja takaisin Fuengirolaan viettämään viimeistä iltaa.  

Päivä 6

Aamulla lähdettiin autoilemaan kohti Malagaa. Olimme vuokranneet auton niin että ajamme sen lentokentälle ja luovutamme sen siellä.  Ajelimme kun aikaa oli rutkasti niin ihan rantakatua Malagaa kohti ilman navigaattoria.  Jossain torremoliinoksen kohdilla meni kuuppa jumiin sitä köröttelyä ja isommalle tielle.  

 

 

Samaan aikaan oli Espanjassa isot maastopalot missä oli myös suomalaisia apuna sammuttamassa. Se näkyi varoituksina teiden opasteissa ja kyllähän tuon savun näkee edessäpäin. Vaan ei kuitenkaan niin lähellä oltu että ois liekkejä nähty.  

Kun aikaa oli, ajelimme vielä Malagasta toiseen suuntaan noin 80km. Paikan nimi oli Nerja, puhuttuna Nerha. Ajoimme ruuhkaisen kaupungin läpi aina niin pitkälle kun pääsimme kohti rantaa ja että olisimme käyneet siellä kävelemässä mutta siellä oli niin paljon ihmisiä ja autoja mutta eipä yllättänyt ettei parkkipaikkoja ollut missään. Joten enää ei huumori riittänyt lähteä kilometrien päästä kävelemään. Näin ollen nokka kohti Malagaa ja syödäkin pitäisi. 

Autosta päästy eroon, kohti suomea ja uusia haasteita. 

 

Kotiin päästyä jonkun viikon kuluttua Espanjan poliisi muisti minua ylinopeussakolla joka oli sata euroa. Vaan äläpäs mitä, siinä oli pieni porkkana että jos maksat sakon kuukauden tai parin viikon sisällä, saat sen puoleen hintaan.  No sehän kävi hyvin. Paikalliset liikenne kamerat osaavat näköjään kuvata taaksekin päin näköjään.  

 

 

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.